Se olisi taas yksi arki päivä takana.. se meni miten meni. ajatukset vaelsi välillä ihan muualle kun töihin. Huomaa hyvin et en ole oma itseni ollenkaan tällä hetkellä.. en ole se iloinen,reipas ja positiivinen kaveri joka normaalisti olen.
ensinmäinen päivä melkein takana jo. ilta on viel jäljellä enkä ole pitänyt mitään yhteyttä kyseiseen neitiin. kun olen sen kerran hälle luvannut nin aijon sen pitää toivon mukaan tuottaa sitten positiivisen tuloksen maanantaina olisi tarkoitus mennä hänen kanssaan juttelee asioista. hieman kauhulla odotan kyllä mitä tuleman tua.. toivoisin että voitaisiin jatkaa suhdetta normaalisti vaikka tosin pysyyhän tämä tosin mielessä et on tapahtunut.
meijänki yhteinen taival on vasta niin alussa että meillä olisi viel pitkä taival edessä käytävänä ei tää suhde nyt voi yhden vastoinkäymisen takia johtaa eroonkaan.
hän on sanonut että hänen on hyvä olla mun kanssa ja paljon muutakin hyvää on sanonut itsekki toivonut että matkasta tulee pitkä.
olo tuntuu vain niin haikealta kun tilanne on mikä on nyt ei nää eikä kuule. tää ei olisi niin sietämätöntä jos voitaisiin ees pitää yhteyttä toisiimme.
ensinmäistä kertaa elämässäni tunnen oikeesti olevani rakastunut olen löytänyt sellaisen ihmisen jonka kanssa haluan oikeasti viettää elämäni.. ja hänki arvostaa kaikkea mitä teen.. ennen jos on tälläinen tilanne tai ero tullut niin en ole surru ollenkaan tai sitten vain hetken.. nyt olen pelkästään tässä tilanteessa valvonnut kaksi yötä ja itkenyt kolme päivää mieli on kyllä koko ajan maassa hetkellisiä hyvän tuulisen tilanteita voipi tulla mutta sitten kaipuu iskee.. kumpa olisi jo maanantai ja tää kaikki takana päin ei voi muuta sanoa kuin että rakastan häntä yli kaiken..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti